Kulttuuri

”Vain 6% suomalaisista työnantajista ei vaadi suomenkielen taitoa”, kuulin kansainvälisten osaajien työllistymistä ajavan yrityksen edustajalta. 

Palkkasimme ensimmäisen työntekijän asiakkaille softaa kehittävään yritykseemme vuonna 2008. Tämä suomalaisten asiakkaiden kanssa läheisessä vuorovaikutuksessa toiminut konsultti ei puhunut suomea. Nyt 25-hengen yrityksessämme työskentelee seitsemän kansallisuutta. Yrityksemme pääasiallinen kieli on englanti. Askel oli helppo, kun teimme sen avoimesti heti alussa. Muutos vaatii aina enemmän, laivat kun kääntyvät hitaasti. Silti suurin muutos tapahtuu usein omassa suhtautumisessa, ennakkoluuloja poistaen tai niistä huolimatta toimien.

Pari huomiota vuosien varrella tähän liittyen, ehkä näistä on hyötyä: jos kirjoitat heti yrityksen perustamisesta lähtien kaiken materiaalin englanniksi, on ensimmäisen englannin kielisen taloon tuleminen huomattavasti sujuvampaa ja kynnys palkkaamiselle myös mahdollisesti matalampi. Vältyt myös turhalta käännöstyöltä myöhemmin. Sekään työ ei kuitenkaan ole hukkaan heitettyä kansainvälisiä markkinoita silmällä pitäen. Aika ajoin kun käy oman intranetin materiaalit läpi, tulee ne samalla päivitettyä.

Kokemuksemme mukaan, jos jokin asia jännittää tai tuntuu epämukavalta, se yleensä kannattaa tehdä.

”Emme voi palkata ei-suomea puhuvaa, koska asiakkaat haluavat puhua suomea.” Meidän 14 vuoden kokemuksen perusteella tämä on väärä olettamus. Olemme toimineet monien, eri aloja edustavien niin pörssi- kuin start up-yritysten parissa ja tämä ei ole koskaan koitunut esteeksi. Pari kertaa asiakas on toivonut viestintää suomeksi oman englannin taidon rajallisuuden takia ja toki se on myös meillä mahdollista.

Asiakkaat, kuten kaikki ihmiset kaipaavat hyvää vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Molemmat ovat taitoja, joita jokaisen tulisi kehittää läpi elämän. Se, millä kielellä sen tekee on toissijaista, koska meillä kuitenkin on yhteinen kieli – englanti. Paljon enemmän merkitsee se, minkä kokemuksen kanssa asiakas lähtee kohtaamisesta. Tuntuuko, että hänen asiastaan välitetään, pyritään löytämään ratkaisuja ja on kaikin puolin hyvä tehdä yhteistyötä? Jos välität asiakkaastasi, painota ennemmin näitä motivaatioita ja ihmisten välisiä vuorovaikutustaitoja rekrytoidessa kuin suomen kielen taitojen mahdollista puuttumista.

Emme ole koskaan pakottaneet tai edes pyytäneet ketään opettelemaan suomea. Silti on hauska huomata, kuinka yritykseemme on syntynyt ”puhutaan suomea” -ryhmä, jossa porukka on intoutunut opettelemaan kieltä. Tai kun joku yllättää laittamalla asiakkaalle spontaanisti ensimmäisen viestinsä suomeksi ja siitä rohkeudesta ja uusien taitojen oppimisesta hurraa niin asiakas kuin koko tiimi. On meillä myös yksi wunderkind, joka puhuu jo viiden vuoden Suomessa asumisen jälkeen lähes parempaa suomea kuin natiivit. 

Englannin kielen harjaannuttaminen on monen niin suomenkielisen työntekijän kuin asiakkaankin mielestä jopa hyvä tapa ylläpitää kielitaitoa ja hauskaa vaihtelua. Miinuksena voi olla, että suomenkieliselle muodostuu karmea finglish.

Tarvitsemme toisia ihmisiä menestyäksemme. Tarvitsemme myös toisia ihmisiä, joilla on eri äidinkieli kuin meillä.


Kirjoittanut:

Anna Martinsen
Anna Martinsen
Chief Happiness Officer at Kisko Labs

11.5.2021 10:16